🌾 Kevätvehnä
Kevätvilja, joka kärsii tyvitaudeista ohran ja rukiin jälkeen. Kaura ja palkokasvi katkaisevat kierteen.
Kylvö
Kylvä kevätviljana muokattuun maahan. Jos lohkolle on tulossa ruis samana syksynä, VYR muistuttaa että pellon pitäisi olla vapaana mielellään jo elokuun puolivälistä – kevätvehnä valmistuu usein myöhään sitä varten.
Maa ja lohko
Vältä lohkoa, jossa ohra, vehnä tai ruis oli juuri edellisenä vuonna: tyvitaudit yleistyvät (Luke, aoe.fi).
Lannoitus
Herne esikasvina pienentää viljan tautipainetta ja jättää typpeä. Luke antaa esikasvivaikutukselle suuruusluokan 20–30 kg/ha. Vehnän oma typpiannos riippuu lohkosta, sitä ei ole tässä yhtä lukua.
Sato ja korjuu
Pui tuleentuneena. Myöhäinen puinti hankaloittaa syysrukiin kylvöä samalle lohkolle (VYR).
🔄 Viljelykierrossa
- Rooli
- Vilja, joka hyötyy katkaisukasvista enemmän kuin kaura.
- Hyvä esikasvi
- Kaura katkaisee tyvitauteja (aoe.fi, Luke). Palkokasvi tai öljykasvi on hyvä esikasvi.
- Hyvä seuraava kasvi
- Ei heti toista vehnää tai ohraa. VYR: kevätvehnän jälkeen ruista kylvetään, mutta lohko vapautuu myöhään.
- Väli samalla lohkolla
- Ei peräkkäin ohran, vehnän tai rukiin kanssa. Viisi viljavuotta putkeen on viljamonokulttuuri (Luke 2025).
Muut kasvit
Lähteet
- Viljelykierrot – oppimateriaali (Avointen oppimateriaalien kirjasto aoe.fi)
- Luke (MTT): Viljan tyvitautien esiintyminen Etelä-Suomessa
- VYR: Mallasohran viljelyopas – muokkaus, kylvö, lannoitus
- Luke: Herneen viljelyopas (Hukka-hanke, 2022)
Linkit vievät julkisiin ohjeisiin. Tarkista aina oman sopimuksen ja lohkon ohjeet.
Yleistietoa viljelykierrosta – ei korvaa neuvoja, sopimusta tai lainsäädäntöä. Luvut on otettu lähteistä, ei keksitty.